Olen kovasti yrittänyt miettiä että millaisen huivin tekisin itselleni. Minulla olisi oikeastaan tarve kahdellekin huiville, toisen tarve akuutimpi ja toinen tarve sitten vähän myöhemmin. Tarvitsen mukaani töihin huivin, jonka voin kietaista hartioille vilun (tai niskahartiasäryn...) iskiessä. Se saisi olla suorakaiteen muotoinen. Ruskea.... ruskea sen olla pitää. Se on maanläheinen ja rauhoittava väri.  Minulla olisi pari kerää suklaanruskeaa Kitten Mohairia. Ja olisi minulle iso kerä "jotain- mitä-lie" -lankaa, jonka voisi sitten valmiina huivina värjätä. Nuo molemmat passaisi hyvin tuollaiseen arkihuiviin. Ja tarvitsisin minä huivin toppatakinkin kaveriksi.


Muistatte ehkä, että sain SNY:ltä ihanan kirjan. Siinä olisi muutamakin huivi, jonka mallikertaa voisiin käyttää huiviini. Tällä hetkellä Kimono Shawl:n mallikerta miellyttää eniten.

Muistatte ehkä senkin, että sain SNY:ltä jokin aika sitten ihanaa lankaa (kts.22.8 postaus).  Luulen, että siitä tulee jossain vaiheessa Ene`s scarf. Ensi kesänä olisi tiedossa muutama juhla, johon sitä tarvitsisin.

Minulla on huono omatunto. Tiedän että pitäisi tehdä ja neuloa jo kovaa vauhtia joululahjoja, mutta minäpä päätin olla tekemättä. Teen mielelläni lahjoja itse ja hyvin mielelläni neulon niitä itse, mutta nyt jostain kumman syystä ajatus lahja-urakoinnista ahdistaa. Huoh. Teen minkä teen ja loput ostan. Neulominen on minulle terapiaa ja ihanaakin ihanampi harrastus, enkä halua tehdä sitä pakolla tai ahdistettuna. Tunnistaako kukaan muu tälläistä itsessään?  Tälläisissä mietteissä nyt.