Mies kävi eilen aamulla etsimäsä vaatehuoneesta jotain. Puhisten siirteli lankalaatikoita ja pussukoita tieltään. Osuipa sitten käteensä huoneen perimmäisestä nurkasta pussi, josta pilkotti neule-raato...  pyöritteli sitä tovin käsissään ja sanoi: " Millehän talvelle tämäkin valmistuu..." .

Viime syksynä ostin langat, tarkoituksen tehdä Miehelle pusero. Valitsin tylsän mallin ja siihenpä jäi. etukappale kokonaisena ja takakappalekin melkein. Sitten hermostuin ja kyllästyin siihen ja viskasin vaatehuoneen nurkkaan. Iltasella sen purin ja aloin vimmaisen neulomisen uudella mallilla.  Aloitin tylsästä takakappaleesta ja sainkin sen valmiiksi yöllä. Tänään tein toisen hihan.Odotan kovasti että pääsen tekemään tuota miehustan palmikointia. Itseni tuntien oli viisainta jättää etukappale viimeiseksi että tulee muutkin kappaleet tehdyksi. Katsotaan mille talvelle valmistuu ;)

 
Tyttö hieman protestoi että mihin se hänelle tuleva villatakki unohtui.... Olin luvannut hänelle villiksen kunhan Pojan Isoveli-neule valmistuu. No, on tässä vielä vähän aikaa ennen pakkasia.